Jahas, voisi taas olla aika kirjoitella tänne blogiin jotain viime aikojen kuulumisista, kun ei ole tällä hetkellä oikein muutakaan järkevää tekemistä.
Viime kirjoituksessa mainittu kaatuminen tulikin vaikuttamaan ajamiseen melkein 2½ viikkoa, kun lonkka ja selkä kipeytyivät melko pahasti. Onneksi kuitenkin sain selätettyä nämä ongelmat ja nyt kroppa taas toimii miten pitääkin.
Viimeisen kuukauden aikana on tullut ajettua kisoja niin Belgiassa kuin Ranskassakin.
Ensimmäinen onnistunut kisa kaatumisen jälkeen oli Meulebekessä 14.8. 117km mutkaisella radalla ja osin sateisessa kelissä vaati veronsa, kun lähtijöistä alle kolmannes eli 45 pääsi maaliin. Itse kilpailun lopulliset ratkaisut tapahtuivat vasta kisan loppupuolella, mutta allekirjoittanut ei pystynyt niihin osallistumaan, kun ensimmäisen tunnin aikana joutui ajamaan liikaa punaisella. Kiriin osallistuminenkin jäi heikoksi, mutta tuloksena kuitenkin 34. sija, joka oli ihan ok suoritus.
Seuraavana viikonloppuna eli 21-22.8 olikin tiedossa sitten Ranskan valloitus, kun vuorossa olivat GP Beuvry de la-Forêt ja GP Bavay. Ensimmäinen oli 125km pituinen kisa, jossa lämpötila ja vauhti meinasivat sulattaa kuskit asfaltille ja mukulakiville. Mukulakiviosuuksilla tapahtuivat kilpailun ratkaisut, kun porukka hajosi moniin palasiin, joista sitten muodostui irtiotto- ja kakkosryhmä. En päässyt ykkösryhmään, mutta irtaannuin kakkosporukasta kilpailun loppupuolella ja ajoin maaliin pienessä ryhmässä, lopullisen sijoituksen ollessa 23:s. Maaliin pääsi 87:stä ajajasta vain 25 ja olin tiimin ainoa ajaja, joka ajoi maaliin, joten olin kisaan kohtalaisen tyytyväinen.
Sunnuntaina ajettiin GP Bavay. Jalat olivat vielä vähän väsyneet eilisestä, mutta sitä ei ehtinyt murehtia, kun 143km pituinen kilpailu alkoi melko reippaalla vauhdilla. Rata oli melko helppo suunnilleen kilometrin pituisesta noususta huolimatta, vaikka se ajettiinkin 13 kertaa. Irtiottoja oli menossa koko ajan ja kilpailun tilanne oli kisaajille melko sekava. Kisan ensimmäisen puolikkaan aikana yritin päästä irtiottoihin mukaan vähän liiankin hanakasti ja tämä kostautui sitten kilpailun loppupuolella. Ratkaiseva itriotto lähti seitsemännellä kierroksella ja tälläkään kertaa ei allekirjoittanut päässyt siihen mukaan, vaikka olikin jo viiden sekunnin päässä. Jalat eivät vain aivan riittäneet, että olisin saanut sen viimeisen 5sek eron kiinni. Loppukisa menikin sitten pääjoukossa kurvaillessa, jalkojen ollessa jo melko ajetut. Viimeisellä kierroksella koitin sentään vähän nostaa sijoitustani, mutta tuloksena oli vain 56.sija, joka ei ollut kovin hääppöinen. Kisa oli pieni pettymys, mutta näistä kisoista pitä vain ottaa oppia.
Keskiviikkona oli vuorossa taas uusi kilpailu, tällä kertaa 169km (13x13km) pituinen Interclub Oudenburgissa, Belgiassa. Tällä kertaa kokoonpanoomme oli saatu myös Paavo, joka oli kotiutunut Suomen pikavisiitiltään. Reitti oli täysin tasainen ja kun tuultakaan ei ollut pahemmin niin tiedossa oli kovavauhtinen kilpailu, varsinkin kun mukana olivat Belgian kovimmat amatööritiimit, PWS Eijssen ja Beveren2000.
Vauhti kilpailussa olikin melko reipasta koko ajan ja sen takia irtiottoja ei oikein päässyt muodostumaan, vaikkakin porukka hieman välillä rakoili. Hieman kilpailun puolenvälin jälkeen jälkeen kärkeen karkasi reilun kymmenen ajajan porukka, joka näytti jo menevän menojaan, kunnes PWS ja Beveren laittoivat junan pystyyn keulille. Ja jo 15km myöhemmin 1:30 edellä ollut irtiotto oli ajettu kiinni ja 2 kierrosta ennen maalia alkoi näyttää siltä, että kisa menee loppukiriin. Kun matkaa maaliin oli alle kierros niin onnistui japanilais-belgialainen yhteistyö tuottamaan eteeni kasan, joka muodosti kärkeen 35 ajajan suuruisen porukan. Itse jäin kasan takia Paavon kanssa kakkosporukkaan ja kovasta yrityksestä huolimatta emme saaneet enää krkiporukkaa kiinni. Paavo päätyi lopulta sijalle 40. ja itse rullailin maaliin sijalla 76. Kisasta ei jäänyt mitään ihmeellistä sanottavaa, vauhti oli kovaa, mutta kasan takia jalkoja ei päässyt kokeilemaan lopussa, joka oli pieni pettymys.
Kunto on pienessä nousussa ja tässä vaiheessa sillä tasolla, että porukassa pysyy hyvin mukana ja iskuissa voi olla mukana, mutta hieman lisää ehkä kaivattaisiin, jotta voitaisiin osallistua kamppailuun aivan kärkisijoituksista. Tätä lähdetään hakemaan sunnuntaina, kun vuorossa on seuraava kisani.
Muuten ei täältä Belgiasta ole ihmeempää kerrottavaa. Kelit alkavat olla ajoittain jo syksyisiä ja porukka tiimissä vähenee, joten aikakin alkaa käydä välillä melko tylsäksi, mutta tätä vastaan on vielä taisteltava reilu kuukausi, jonka jälkeen voikin laittaa kauden pakettiin.