Yhteenveto kaudesta 2011 ja tavoitteet ensi vuodelle

Kausi 2011 on jo reilusti takana ja reilun parin viikon päästä pitäisi aloittaa kausi 2012, joten tähän väliin on hyvä summata hieman viime kauden saldoa ja listata kauden 2012 tavoitteet. Aina pitää olla jotain tavoiteltavaa ja kun löytyy päämäärä niin se myös motivoi harjoittelemaan kohti sitä.

Päällimmäisinä muistoina kaudesta ovat vatsaongelmat, koska ne vaikuttivat ajamiseen kauden aikana melko paljon ja monta kertaa. Ongelmat sattuivat vielä melko huonoihin ajankohtiin, juuri etelän leirin jälkeen huhtikuun alkuun ja loppuun sekä elo-ja syyskuulle. Kunto oli huhtikuussa hyvässä nousussa, mutta vatsavaivat katkaisivat sen ja takapakkia tuli jonkun verran. Myös kisoja jäi jonkun verran välistä ja esimerkiksi Scandinavian Racen (UCI 1.2) väliin jättäminen oli harmittavaa, koska kunto olisi ollut kohdillaan ja ratakin olisi sopinut itselleni. Kisoja tuli myös ajettua aivan surkean vähän, kauden kokonaissaldo taisi olla vain 20 kisaa, joka on pienin kisamäärä vuoden 2006 jälkeen.

Mutta ei jäädä surkuttelemaan ja manaamaan ongelmia, koska kaudessa oli myös hyviä puoliakin. Kehitystä tuli taas jonkun verran, vaikka talven treenit eivät jälkeenpäin aivan putkeen menneetkään, joten sille puolelle löytyy parannettavaa täksi talveksi. Perustaso nousi kuitenkin huomattavasti viime vuodesta ja se näkyi myös kisoissa. Hieman huonompanakin päivänä pystyi ajamaan ihan mukavasti ja hyvänä päivänä pystyi haastamaan jo oikeasti melko kovia kuskeja. Vuoden kohokohtina olivat etappivoitto Saaremaa Velotuurissa ja 18.sija Tarto GP:ssä. 

Kauden aikana ja erityisesti Tarto GP:n jälkeen huomasi taas, että ero ajajiin jotka pystyvät voittamaan kansainvälisen tason kisoja on pienentynyt edelleen. Jos kehitystä tapahtuu ensi kaudelle yhtä paljon kuin tälle niin ehkä sitten voi jo ajaa voitosta hieman isommissakin kisoissa, joka auttaisi uralla eteenpäin. Yksittäisiksi tavoitteiksi ensi kaudelle listataan top-5 sijoitus UCI:n 1.1 tai 1.2-kisassa, useampi kansainvälinen voitto ja maantiepyöräilyn miesten SM-kulta. Kun edellämainitut tavoitteet täyttyvät pääpiirteittäin niin sitten ollaan lähellä pääsyä hyvätasoiseen ulkomaalaiseen pyöräilytiimiin, joka olisi erittäin positiivinen asia pyöräilyuran kehitystä ajatellen.

Maastoa, tempoa tai cyclocrossia ei varmaan tule pahemmin ajettua, joten kaikki mitä sieltä sattuu tulemaan on pelkkää plussaa, voidaankin siis sanoa että kaikki panostus ja tavoitteet ovat maantiellä.

Näillä mennään kohti ensi kesää!

Cyclocrossia

Reilun parin kuukauden hiljaisolon jälkeen uskaltauduin taas tiistaina mukaan lähtöviivalle. Tarkoituksena oli ajaa Bianchi-cupin cx-kisa Haltialassa ja samalla herätellä hieman jalkoja ja koko kroppaa pitkän kilpailutauon jäljiltä. Mukaan oli eksynyt myös Miettisen Olli, vanha treenikaveri Joensuusta, joten kilpailun lopputuloksista pystyisi päättelemään hieman minkälaisessa kunnossa allekirjoittanut oikein on.

Itse kisa meni odotuksista poiketen ihan hyvin ja tuloksena oli voitto, kun sain viimeisellä kierroksella karistettua peesistäni Ollin ja Erkko Salosen, jotka olivat ajaneet samassa porukassa koko kisan ajan. Tulos oli itselleni aikamoinen yllätys, kun kuitenkin viimeiset kaksi kuukautta olivat menneet aika penkin alle. Tämä lupasi siis hyvää SM-Cyclocrossia ajatellen ja Keinukallioon lähdettiinkin mitalinkiinto silmissä.

Cyclocrossin SM-kisat käytiin siis sunnuntaina Keravan Keinukalliossa johon olikin rakennettu melko yleisöystävällinen ja nopea rata. Lähtölistassakin näkyi jonkun verran kovia nimiä, joten mitali ei tulisi irtoamaan helpolla.

Kisa lähti liikkeelle reippaalla vauhdilla ja pian kärkeen muodostuikin kuuden ajajan ryhmä; Kimmo Kananen, Juha Kangaskokko, Olli Miettinen, Henri Ojala, Jussi Rossi ja allekirjoittanut. Pian seurakaveri Jussi kuitenkin koki vauhdin liian hiljaiseksi ja lähti taittamaan matkaa omaa vauhtiaan. Parissa kierroksessa Jussi sai revittyä eroa ryhmäämme 40 sekuntia ja alkoi vaikuttaa siltä, että tänään ajetaan korkeintaan hopeasta. Vähän myöhemmin maalialueelle saapuessamme jouduinkin hieraisemaan silmiäni, kun näin Jussin radan sivussa kalustorikon kärsineenä ja todennäköiseltä näyttäneen voiton menettäneenä.

Siitä alkoikin uusi kisa, kun kaikki ryhmässämme huomasivat että mestaruus on vielä tarjolla. Kellään ei ollut hirveitä menohaluja ja kun kaikki olivat melko tasaväkisiä niin kisa meni hieman kyttäilyksi ja ratkaisut viimeisille kierroksille. Ensimmäisenä onneaan koetti Kimmo, mutta porukka tuli pienen rakoilun jälkeen kasaan. Itse koitin ratkaisua viimesellä kierroksella ensimmäisessä mäessä ja sainkin pientä rakoa taakse, mutta taas porukka tuli kokoon. Jatkoin kuitenkin kärkipaikalla ja toiseksi viimeisessä ruohikkonousussa laitoin kaiken peliin ja sen jälkeen koitin vaan sinnitellä kärjessä ilman, että kukaan tulee ohi. Tämä onnistuikin ja loppusuoralle kääntyessäni huomasin, että rakoa seuraavaan ajajaan eli Ojalaan on riittävästi ja mestaruus tulee.

Mukava päätös kaudelle ja voitto tuntui erityisen hyvälle, koska viimeiset kaksi kuukautta olivat olleet henkisestikin melko raskaita, kun treenaamisesta ei ole tullut välillä yhtään mitään. Helpolla voitto ei silti tullut, kisan keskisyke oli "kiva" 184, kun anakynnys on reilu 180 eli aika täysillä joutui koko ajan ajamaan.

Ja jos joku ihmettelee, että miksi hemmetissä mies ei ole ajanut kisoja viimeiseen kahteen kuukauteen niin syynä ovat olleet vatsavaivat, jotka alkavat olla vähitellen kurissa. Toivottavasti 31.10 alkavalla harjoituskaudella pystyn treenaamaan täysipainoisesti ilman ongelmia vatsan kanssa, koska jos ongelmia on niin harjoittelusta ei tahdo tulla oikein mitään.


Nyt on hyvä vetäytyä lataamaan akkuja ja suunnata katse jo kohti ensi kautta.


Alla vielä tulokset ja kuva kisasta.

Tulokset:

1	Tiainen	Sami	TWL	01:04:59
2	Ojala	Henri	KoiI	01:04:59
3	Kananen	Kimmo	VCR	01:04:59
4	Kangaskokko	Juha	Picaro	01:04:59
5	Miettinen	Olli	Picaro	01:04:59
6	Halme	Samuel	V8	01:07:39
7	Tähti	Toni	Picaro	01:07:40
8	Hietala	Juhana	CCH	01:08:21
9	Leppämäki	Marko	V8	01:08:45
10	Salonen	Erkko	CCH	01:09:20

                                           Kuvaaja: Antti Kuitto