Tour of Estonia, etapit 1a&1b&2

Ajattelin kirjoitella taas hieman tarinaa, kun Tour of Estonia on hyvässä vauhdissa. Kisa potkaistiin eilen käyntiin aamun maantie-etapilla, iltapäivällä ajettiin tempoa Tallinnan vanhassa kaupungissa ja tänään kurvailtiin Tallinnasta Tarttoon.

Eilisen maantie oli melko hyytävää menoa, ainakin kelin osalta. Vettä tuli taas ja lämpötilakin oli melko kolea. Jalat olivat alussa melko hyvät, mutta kun koitti riehua tiensä hatkaan niin sen jälkeen olikin hieman nihkeää. Saatiin kuitenkin mies kaikkiin porukoihin mitä siitä nyt pääsi lähtemään, joten ei siellä pelkästään kannella istuttu koko aikaa. Maaliin pääjoukossa.

Illalla oli vuorossa lyhyt 3km tempo. Reitti oli aika harvinaisen veemäinen, mukulaa, mutkaa ja mäkeä. Vauhdinjako oli hieman epäonnistunut ja kun yhdessä mutkassa sai jarrutella vauhdit lähes nolliin liikenteenohjaajan ollessa ajolinjalla niin lopputulos oli aivan sen mukainen. Ei nyt sentään aivan viimeiseksi jäänyt.

Tänään ajettiin sitten hieman pidempi etappi, reitti käytännössä sama kuin viime vuoden Tallinna-Tartossa. Käsky kävi taas, että pitää yrittää mennä ensimmäiseen hatkaan. Kovaa yritystä useamman kerran ja olinkin mukana neljän miehen porukassa, joka näytti siltä että olisi voinut mennäkin. No seuraava porukka oli päivän lopullinen hatka ja siihen eksyi myös Samuel. Sen ansiosta muut saivatkin ottaa hieman rennommin, koska pääjoukon tahto näytti olevan massakiri. Ja massakiriinhän se menikin, tosin sitä ennen oli reilua äksöniä kasan muodossa 12km ennen maalia. Takarenkaan sai jarrutella kankaille, että sen pystyi väistämäään. Pääjoukossa kuitenkin taas maaliin.

Huomenna vuorossa viimeinen etappi, 12 kierrosta Tarton keskustan ympärillä. Tiedossa raskas päivä, koska helpohkon päivän jälkeen monien ajajien jalat ovat tuoreet ja rata ei tosiaankaan ole se kaikkein helpoin. Toivottavasti jalka palaa taas perustasolle huomenna, koska tänään ei ollut kovin lennokasta menoa.

Uutta raporttia ehkä huomenna, jos tältä motilta jaksaa.

Fietsen & Koffie Dorpenomloop

Toistaikseksi viimeinen kisa Hollannissa ei mennyt kyllä ihan putkeen näin lievästi sanottuna. Mies oli kyllä kunnossa, mutta ropleemat kulkupelin kanssa rokottivat tänään aika reippaasti.

Dorpenomloop oli oikein kotikisa, joten tiet olivat tutut ja kerrankin oli kivaa ajaa tuttua kisareittiä. Ja kun mukana oli vain amatöörejä, niin jalkaa oli ajaa aktiivisesti. Tulikin oltua parissa irtiotossa mukana jo ennen kuin porukka meni lopullisesti palasiksi sivutuulessa. Pääsin helposti kärkiporukkaan ja senkään vauhti ei jaloissa ihmeemmin tuntunut.

Jossain sadan kilometrin tienoilla onni kääntyi huonompaan suuntaan, takarenkaassa pieni vuoto ja muutenkin teknisiä ongelmia, joten oli vaihdettava pyörää. Asiat eivät menneet aivan kuten strömsössä, huoltoautoa ei päästetty hatkan taakse, joten sain uuden kulkupelin vasta pääjoukon takaa. Ja varapyörä oli ehkä vielä huonommin toimiva kuin alkuperäinen, ehjää rengasta lukuunottamatta. Olikin mukavaa vetää putkelta piiiiitkä mukulapätkä, koska satulasta ei voinut polkea liian korkealla olevan satulan takia ja tavoitella samaan aikaan pääjoukkoa. No joka tapauksessa peli oli menetetty, hatka meni menojaan ja itse tulin kiroillen pääjoukossa maaliin, suoraan sanottuna vitutti aika rankasti. Onneksi sentään tiimi otti voiton kotiin, jotain hyvää tässäkin konkurssissa...

Huomenna luvassa henkistä ja fyysistä palauttelua sekä siirtyminen takaisin Meridan puikkoihin. Maanantaina lento Suomeen, tiistaina kiireinen päivä koulun sekä kaiken muun kanssa ja sitten keskiviikkona maajoukkueen kanssa kohti Viroa. Siellä luvassa hyvätasoinen Tour of Estonia (UCI 2.1), joka on kolme päivää kestävä etappiajo. Tavoitteena olisi saada aikaan jonkinlaista tulosta, tämänpäiväisillä jaloilla sen pitäisi olla täysin mahdollista. Jos tuurikin olisi tällä kertaa mukana.

Kettu kuittaa!

Olympia's Tour, etapit 5&6

Olympia's Tourin viimeiset etapit on nyt ajettu ja samalla koko etappiajo saatu pakettiin. Melko kova kuuden päivän setti ja siihen vielä päälle TTT, joten viikon aikana on saanut ajaa kisaa ihan tarpeeksi. Nyt voikin ottaa hieman rennommin, olo ei ole edes kovin väsynyt, mutta ehkä se vielä yllättää jostain kulman takaa.

Tempossa en koittanut riehua sen ihmeempiä, perusajelua, tosin vaikka olisi ajanut miten tosissaan niin ehkä hirveästi kovempaa ei olisi kuitenkaan päässyt. Jalat toimivat kuitenkin aika hyvin ja meno oli yllättävän pirteää.

Iltapäivän korttelissa oli tarkoitus yrittää jotain, mutta aika yhtä tyhjän kanssa se oli, koska kisa oli niin kontrolloitu. Epopankki, De Rijke ja muut tiimit halusivat kisan päättyvän massakiriin ja niinhän siinä kävikin. Ajatuksena oli koittaa lusmuilla jonkun porukan kirijunan peesissä lopussa, muttei sitäkään päässyt toteuttamaan, kun flamme rougella takaa kuului pssh. No ehjänä kuitenkin maaliin, kokonaiskisassa saavutin sijan 34, joka oli kohtuullinen ennakko-odotuksiin nähden.

Koko Olympia's Tour oli ihan positiivinen kokemus, vaikka olisihan ne alun ensimmäiset etapit mennä myös hieman paremmin. Limburgin etappiin täytyy olla tyytyväinen, ei tiimi enkä edes itsekään odottanut noin "hyvää etappia". Mutta parasta oli se, että jalat oikeastaan paranivat koko etappiajon ajan eikä edes viimeisenä päivänä jalka ollut kovin raskas. Kai jonkinlainen merkki siitä, että asioita on tehty oikein ?? Toivottavasti meno jatkuu positiivisena seuraavan viikonlopun kisassa ja myös Tour of Estoniassa. Molemmista lähdetään hakemaan hyviä sijoituksia, kun kunto ja itseluottamus tuntuvat olevan menossa tällä hetkellä oikeaan suuntaan.

Paluu Suomeenkin koittaa kohta, ihan mukava palata kotimaan kamaralle, välillä on ollutkin aika kypsä tähän Hollannissa olemiseen. Tarkoitus on näin alunperin olla kotona ainakin kuukauden päivät, saa nähdä kuinka pitkään sitten tulee Lahdessa majailtua, koska tarkkoja suunnitelmia loppukesän osalta ei vielä ole tehty.

Olympia's Tour, 4.etappi

Huh huh mikä päivä! Ennustelin jo vähän etukäteen, että päivästä tulee kova, mutten uskonut sen olevan näin raskas. 193km Limburgin mäkiä kierrellen kaatosateessa ja kylmässä kelissä teki päivästä todellakin jäätävän!

Kisan kuningasetappi tarkoitti sitä, että monet tiimit tulisivat tekemään hartiavoimin töitä saadakseen johtajanpaidan itselleen. Tästä johtuen koko päivä vedettiin enemmän tai vähemmän kaasu pohjassa heti alusta alkaen. Jalat olivat todella hyvät, vaikka sykkeet olivatkin melko koomassa. Jos sykkeitä uskoo niin koko päivänä ei menty yli kynnyksen, mutta watteja joutui puskemaan välillä aika rajusti.

Tarkoituksena oli peesailla koko päivä ja päästä nousuihin hyvistä asemista, jotta olisi varaa ottaa vähän kevyemmin, jos hapot iskisivät tai sitten päästä mukaan iskuihin. Tätä taktiikkaa haittasi kisan alkupuolella kuitenkin aika pahasti kaluston kanssa olleet erilaiset ongelmat ja reilun kahden tunnin jälkeen ketjukin katkesi. Luulin hetken jo kisan olevan ohi, koska tiimin huoltoauto oli jossain grupeton takana, mutta onneksi Shimanon neutraalihuolto pelasti tilanteen ja pääsin vielä takaisin pääjoukkoon.

Porukka harveni koko ajan nousujen ja kelin vaikutuksesta, mutta omat jalat olivat sen verran hyvät, että pystyin roikkumaan pääjoukossa(kärkiporukka) melkein koko kisan loppuun. Kuitenkin noin 35km ennen maalia, kun mäkimiehen luurangot alkoivat ajaa kokonaiskisan voitosta niin porukka meni aika palasiksi ja ei ollut mitään jakoa mennä mukaan. No onneksi kovin moni muukaan ei jaksanut iskeä, vaan porukka harveni itsekseltään loppua kohti, ajajat vain yksinkertaisesti hyytyivät keliin ja mäkiin.

Itse rimpuilin maaliin sijalla 17, joka oli kaiken huomioon ottaen mielestäni hyvä saavutus. Olin myös etapin paras amatööri, näin pikaisesti katsottuna, joten ei tässä ehkä olla ihan surkeassa kunnossa vaikka välillä niin onkin luullut. Etappi oli kuitenkin sen verran raskas, ettei kukaan voi tulla sanomaan, että pärjäsit tuurilla.

Huomenna pitäisi vielä jaksaa ajaa lyhyt tempo ja kortteli. Tarkoituksena on himmailla hieman tempossa ja koittaa säästää voimia kortteliin ja iskeä siellä sen mitä näistä jaloista irti saa. Jos meno on yhtä lennokasta kuin tänään niin voi jopa onnistua nappaamaan hyvän etappisijoituksen. Jos ei, niin se on sitten voi voi, tämä päivä saattaa nimittäin painaa jaloissa aika rankasti.

Olympia's Tour, 3.etappi

Hieman helpompi päivä tänään, vaikka ei siitä kyllä helppoa saa tekemälläkään. Vähäinen tuuli ja sade teki ajamisesta aika hermostunutta ja välillä jopa melko vaarallista, joten piti olla varuillaan koko ajan.

Etappi lähti taas, yllätys yllätys, käyntiin kovalla vauhdilla. Noin 5km kohdalla tapahtui Olympia's Tourin ensimmäinen iso kolari. Vauhtia varmaan päälle viisikymmentä, kun ukkoa alkoi kaatumaan edestä koko tien leveydeltä. Kuin ihmeen kaupalla pysyin pystyssä, mutta kun vauhti tyssäsi ja raadot oli kierretty niin pääjoukko oli melko kaukana. Harmittavasti vähän ajan päästä oli tulossa välikiri ja mäkikiri, joten myötätuuleen kiitänyttä pääjoukkoa saatiin jahdata melko pitkään ja sinne ei ihan helpolla takaisin päässyt.

Loppukisa oli aika kaksijakoinen, välillä kärkeen pääsi pari hatkaa, itsellänikin oli yritystä, muttei mitään tulosta kyllä tullut. Tämä tarkoitti sitä, että vauhti oli välillä jopa leppoisaa, mutta sitten kun alettiin ajamaan, niin ei nopeus ollut alle 50km/h piiitkään aikaan. Viimeiset 45km ajettiin neljänä kierroksena, jotka olivat sateella kieltämättä hieman hazardit. Onneksi kuitenkin isommilta kolareilta vältyttiin ja rullailin massakirissä maaliin sijalla 54. Jalat olivat tänään yllättävän hyvät, toivottavasti sama trendi jatkuu myös huomenna.

Huomenna sitten vuorossa jäätävä etappi Limburgissa. Matkaa hieman vajaa 200km ja nousuja on matkan varrelle löydetty huhujen mukaan 34 kappaletta. Äärimmäisen kova päivä siis tulossa, ainoana tavoitteena päästä ehjänä maaliin aikalimiitissä, kaikki sen päälle on pelkkää plussaa.

Mäkiläski toivoo mäkijalkoja, saa nähdä miten käy.

Olympia's Tour, 2.etappi

Taas yksi etappi selvitty ehjänä maaliin, vaikka vauhtia ja vaaratilanteita riitti matkan varrella, tuulta tietenkään unohtamatta.

Vauhtia pidettiin taas tänään aika reippaasti heti alusta alkaen, eikä kummoisia hengähdyshetkiä kisan aikana ollut vaikka tulinkin maaliin pääjoukossa. Päivän ratkaisunhetket olivat suunnilleen 80km kohdilla, yllättäen pääjoukko katkesi käytännössä myötätuulessa. Porukka oli hajonnut jo 10km aikaisemmin, jolloin olin ykkösporukassa, mutta tällä kertaa olin haukkaamassa evästä hieman taaempana. Ja kun tajusin, että porukka katkesi niin peli oli silloin jo menetetty. Loppumatka sitten pääjoukossa, ei sielläkään valitettavasti päässyt liian helpolla. Mainitaan vielä, että voittajan keskinopeus oli reilu 47km/h, joten jokainen voi siitä päätellä, että onko ajettu kovaa vai ei.

Huomenna luvassa hieman lyhyempi, 157km etappi. Jos jalkaa riittää, niin pitää koittaa riehua itsensä irtiottoon, jos ei niin sitten voi taas "kruisailla" pääjoukossa. Taas yksi kova päivä tiedossa.

Uutta tarinaa puskee taas huomenna...

Olympia's Tour, 1.etappi

Ensimmäinen maantie-etappi on nyt takana ja menihän se hieman paremmin kuin eilisen prologi. Maaliin pääjoukossa sijalla 77, joten ihan kohtuullisesti meni vaikka eihän tuolla sijoituksella nyt vielä juhlita.

Päivän kisa oli todella hermostunut ja kun siihen lisättiin kova tuuli sekä koko ajan jatkunut reipas matkavauhti niin etapista muodostui kohtuullisen raskas. Kisan alkupuolella kärkeen karkasi sivutuulessa reilun kymmenen ajajan vahva porukka. Tämä täydentyi myöhemmin noin kahdellakymmenellä ajajalla, jotka karkasivat pääjoukolta noin 120km kohdilla. Kyseessä taas melko kova porukka, joka vain sattui missaamaan ensimmäisen yrityksen. Nämä muodostivat myöhemmin kisan kärkiporukan, joka kamppaili etappivoitosta. Samaan aikaan koitin ottaa itse hieman rauhallisemmin pääjoukossa, vaikka ei kovin rennosti päässyt ottamaan, kun päivän keskinopeus oli päälle 45km/h. Maaliin kuitenkin ihan kohtuullisessa hapessa ilman mitään kummempia ongelmia.

Huomenna luvassa 173km etappi, toivottavasti meno olisi hieman rauhallisempaa kuin tänään, vauhti tosin ei taida pahemmin hiljentyä. Ennustajaeukot lupailevat pääosin myötätuulta ja kehnoa keliä. Ratkaisevat hetket ovat luultavasti hieman ennen 100km kohtaa, koska sen jälkeen on vuorossa melkein 30km pituinen silta, jolla porukka menee viimeistään aivan palasiksi. Jos sitä koittaisi huomenna parantaa hieman tämän päivän sijoitusta, tosin en jaksa hirveästi siitä stressata, menee miten menee.

Uutta raporttia pukkaa ehkä taas huomenna. Sitä odotellessa...

Wieringermeer TTT ja Olympia's Tourin prologi

Sunnuntain sarastaessa alkoi allekirjoittaneen seitsemän päivän (kisa)putki. Tiimi oli järjestänyt eiliselle pieneksi alkulämmöksi 50km pituisen joukkueaika-ajon, joka oli osana pohjois-Hollannin cuppia. Mieluiten olisin kyllä käyttänyt sunnuntain jalkojen herkistelyyn, mutta ei auta itku markkinoilla, joten nenä mutkaan, elva päälle ja kisaa ajamaan.

Itse kisareitti ei kovin paljoa ihmeellistä tarjonnut, 25km reitti yhdellä u-käännöksellä kahteen kertaan kynnettynä melko navakassa tuulessa oli päivän resepti. Matkaan lähdettiin kuuden miehen joukkueilla ja vauhti oli tietysti tapissa heti alusta alkaen nopeusmittarin näyttäessä vain vitosella alkavia numeroita. Pian kävikin niin, että yksi tiimikaveri tippui joukosta, kun vauhtia oli hieman liikaa. Seuraava uhri löytyi jossain 40km kohdalla, joten maaliin tultiin vain neljällä miehellä joka ei ollut aivan optimaalista. Lopputuloksena kuitenkin ihan kohtuullinen kolmas sija, oma ajo oli hyvällä mallilla ja tiimikin oli siihen tyytyväinen.

Tänään oli sitten vuorossa Olympia's Tourin (UCI 2.2) prologi, pituudeltaan 3,4km, joka ajettiin tuulisella reitillä. Oma ajo oli aika luokaton esitys, eipä voi jäädä kuin parannettavaa huomiselle. Järjestäjillä oli myös melkoista säheltämistä tänään, vaikutti omaan ajoonkin jonkun verran. Luulisi, että tämän tason kisassa osataan hoitaa hommat, mutta kun ei niin ei.

Pää pystyyn ja huomenna kohti parempia sijoituksia!

Etappiajoja tiedossa

Vähän positiivisempia uutisia pitkästä aikaa kisarintamalla, ei tosin vielä tulosten muodossa, mutta toivottavasti nekin seuraavat hieman myöhemmin. Eilen varmistui, että pääsen ajamaan ensi viikon maanantaina alkavan Olympia's Tourin (UCI 2.2) ja hevosmiesten tietotoimiston mukaan olisin myös ajamassa maajoukkueen kanssa kuun lopussa olevan Tour of Estonian (UCI 2.1). Viron keikasta tuli vahvistuskin tänään, joten siellä ajetaan maajoukkuepaidassa ja samalla jätetään Hollannin alangot taakse joksikin aikaa.

Muuten ei ole ihmeempää kerrottavaa, hengitys on mennyt hieman parempaan suuntaan, mutta itse ongelmaa ei ole vielä ratkaistu. Ja paikallisten lupaukset asian hoitamiseksi ovat olleet yhtä ponnettomia kuin ennenkin, alkaa kieltämättä hieman kyrsiä. Kunnosta ei ole oikein itselläkään tarkkaa tietoa, tosin ajaminen on kyllä tuntunut nyt hieman paremmalta kuin aikaisemmin. No äkkiähän se tuolla etappiajossa selviää, että onko siellä jaloissa tarpeeksi watteja vai ei, sen verran kovaa porukkaa on kuitenkin vastassa.

Olympia's Tourille en aseta mitään tavoitteita, jos nyt vaan pääsisi ajamaan ilman ongelmia kisan läpi, niin se olisi jo aivan tarpeeksi hyvin. Toivottavasti sieltä tarttuisi hieman taagia jalkoihin ja sitten Tour of Estoniassa saisi tehtyä jonkinlaista tulosta. Heti ToE:n jälkeen on myös luvassa Riga GP (UCI 1.2) TWD-Länkenin kanssa.

Luvataan nyt tähän loppuun vielä, että päivittelen Olympia's Tourilta joka päivä jotain kuulumisia, jos vain majapaikoista löytyy nettiyhteys. Kilpailuista lisätietoa löytyy seuraavista linkeistä, jos jotain sattuu kiinnostamaan: Olympia's Tour & Tour of Estonia.