Eipä jaksa tästä päivästä ihmeempiä raapustella, todetaan vain nopeasti, että eilinen ennustus osui kohdille ja oma kisa ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan...
Seuraavan kerran olen viivalla näillä näkymin SM-Maantiellä, sieltä tekisi mieli saada jonkinväristä mitalia, mutta saa nähdä miten miehen käy!
sunnuntai 9. kesäkuuta 2013
lauantai 8. kesäkuuta 2013
Fellmannin Ajot
Kisakausi avattu nyt myös kotimaan kamaralla, kun tänään oli vuorossa perinteikäs ja samalla oma sekä tiimin kotikisa Fellmannin Ajot. Sijoitus oli ensimmäinen häviäjä eli neljäs, mutta onneksi tiimikaveri Paavo korjasi lopun soololla voiton kotiin.
Reitti oli täksi vuodeksi muuttunut hieman aikaisemmasta ja olipa mukaan saatu pieni pätkä hiekkaakin, mielestäni onnistunut parannus verrattuna viime vuoteen. Kisa ampaistiin käytiin ihan mukavalla vauhdilla ja heti alusta alkaen porukka rakoili hieman. Aika alkupuolella kärkeen karkasi Paavo, Mansner ja yksi mies patonkimaasta. Itse iskin hieman myöhemmin yksin väliin ja pääsinkin porukan perälle kunnes rengas kosahti samalla hengenvedolla. No uutta kiekkoa alle ja neutraalin jälkeen takaisin hatkaan.
Hieman myöhemmin hatkaan tykitti mukaan Keppisin Manninen ja myös Veikkanen kyllästyi jossain vaiheessa pääjoukon vauhtiin ja tuli vauhdittamaan matkantekoa. Allekirjoittanut koitti kilpailun lopussa sätkiä säälittävästi irti hatkasta siitä välillä onnistuenkin, tosin eroa ei paljoa syntynyt. Sen verran sai sentään muita pehmitettyä, että kun Paavo iski kaksi kierrosta ennen maalia niin voittaja oli samantien selvillä. Loppukirissä sitten neljäs sija, joka oli hieman laiha lohtu, mutta onneksi tiimi voitti sentään kisan.
Huomenna uutta yritystä Porvoossa, pitää koittaa riehua jotain ettei mene ihan lusmuiluksi. Loppuun vielä villi veikkaus, että huomisen voittaja voi olla suurella todennäköisyydellä sama kuin tänään.
Reitti oli täksi vuodeksi muuttunut hieman aikaisemmasta ja olipa mukaan saatu pieni pätkä hiekkaakin, mielestäni onnistunut parannus verrattuna viime vuoteen. Kisa ampaistiin käytiin ihan mukavalla vauhdilla ja heti alusta alkaen porukka rakoili hieman. Aika alkupuolella kärkeen karkasi Paavo, Mansner ja yksi mies patonkimaasta. Itse iskin hieman myöhemmin yksin väliin ja pääsinkin porukan perälle kunnes rengas kosahti samalla hengenvedolla. No uutta kiekkoa alle ja neutraalin jälkeen takaisin hatkaan.
Hieman myöhemmin hatkaan tykitti mukaan Keppisin Manninen ja myös Veikkanen kyllästyi jossain vaiheessa pääjoukon vauhtiin ja tuli vauhdittamaan matkantekoa. Allekirjoittanut koitti kilpailun lopussa sätkiä säälittävästi irti hatkasta siitä välillä onnistuenkin, tosin eroa ei paljoa syntynyt. Sen verran sai sentään muita pehmitettyä, että kun Paavo iski kaksi kierrosta ennen maalia niin voittaja oli samantien selvillä. Loppukirissä sitten neljäs sija, joka oli hieman laiha lohtu, mutta onneksi tiimi voitti sentään kisan.
 |
| Mäkiläski ajamassa päin tolppaa |
Huomenna uutta yritystä Porvoossa, pitää koittaa riehua jotain ettei mene ihan lusmuiluksi. Loppuun vielä villi veikkaus, että huomisen voittaja voi olla suurella todennäköisyydellä sama kuin tänään.
sunnuntai 2. kesäkuuta 2013
Tour of Estonia, etappi 3
Mäkiläski horisee hieman viimeisestä etapista, josta muodostuikin melko rankka kuten olinkin aavistellut. No jalkaa oli sentään sen verran, että kärkiporukassa maaliin sijalla 26 ja pystyi siellä matkan varrella jotain yrittämäänkin.
Kilpailu on monena aikaisempana vuotena ratkennut jo ensimmäisellä tai toisella kierroksella, joten ajattelin että näin voi käydä tänäkin vuonna. Pääsin kierroksen toisen nousun alle aivan kärjestä ja kun jalat tuntuivat ihan hyviltä niin tykittelin siihen nyppylään mitä jaloista irti sai. Harmittavasti kukaan ei tullut peesiin, joten hieman rimpuilua yksin ja takaisin pääjoukon hoteisiin tasaannuttamaan maitohappoja.
Kisa jatkui melkein koko päivän aika reippaalla matkavauhdilla ja pahempia hengähdystaukoja ei ollut. Irtiottoja ja niiden yrityksiä oli menossa koko ajan enemmän tai vähemmän, mutta etappiajon luonne muutti kisaa sen verran, että kaikki irtiotot tulivat kiinni. Iskua oli aina viimeiseen kierrokseen asti, mutta loppujen lopuksi kisa meni massakiriin. Siinä Paavo koitti vielä hieman jeesata, mutta kun jalat olivat jo pari kilometriä ennen maalia tönkkösuolatut maitohapolla niin eihän siitä mitään tullut. Maaliin kuitenkin sijalla 26, parempaankin olisi ollut mahdollisuutta jos siellä jaloissa olisi ollut edes hieman enemmän taagia, mutta menee taas kyllä iänikuiseksi jossitteluksi.
Kokonaisuutena Tour of Estonia oli kieltämättä pieni pettymys, alku oli aika nihkeää, mutta viimeisellä etapilla pystyi sentään nousemaan takaisin omalle tasolle. 26:s sija ei kuullosta varmaan kovin kummoiselta, mutta kyseisessä ajoseurassa se on sentään tyhjää hieman parempi saavutus. Toisaalta parempaa tulosta pitäisi saada aikaiseksi, jos meinaisi saada jonkinlaista paperia allekirjoitettavaksi kauden päätteeksi...
Seuraavaksi vuorossa kisaa kotimaan kamaralla Lahdessa ja Porvoossa, jos se kauden voittotili aukeaisi siellä ??
Ja terveiset ADT:lle, siellä näköjään luetaan myös tätä blogia kun tiedetään tulla testaamaan niin sopivaan aikaan.
Kilpailu on monena aikaisempana vuotena ratkennut jo ensimmäisellä tai toisella kierroksella, joten ajattelin että näin voi käydä tänäkin vuonna. Pääsin kierroksen toisen nousun alle aivan kärjestä ja kun jalat tuntuivat ihan hyviltä niin tykittelin siihen nyppylään mitä jaloista irti sai. Harmittavasti kukaan ei tullut peesiin, joten hieman rimpuilua yksin ja takaisin pääjoukon hoteisiin tasaannuttamaan maitohappoja.
Kisa jatkui melkein koko päivän aika reippaalla matkavauhdilla ja pahempia hengähdystaukoja ei ollut. Irtiottoja ja niiden yrityksiä oli menossa koko ajan enemmän tai vähemmän, mutta etappiajon luonne muutti kisaa sen verran, että kaikki irtiotot tulivat kiinni. Iskua oli aina viimeiseen kierrokseen asti, mutta loppujen lopuksi kisa meni massakiriin. Siinä Paavo koitti vielä hieman jeesata, mutta kun jalat olivat jo pari kilometriä ennen maalia tönkkösuolatut maitohapolla niin eihän siitä mitään tullut. Maaliin kuitenkin sijalla 26, parempaankin olisi ollut mahdollisuutta jos siellä jaloissa olisi ollut edes hieman enemmän taagia, mutta menee taas kyllä iänikuiseksi jossitteluksi.
Kokonaisuutena Tour of Estonia oli kieltämättä pieni pettymys, alku oli aika nihkeää, mutta viimeisellä etapilla pystyi sentään nousemaan takaisin omalle tasolle. 26:s sija ei kuullosta varmaan kovin kummoiselta, mutta kyseisessä ajoseurassa se on sentään tyhjää hieman parempi saavutus. Toisaalta parempaa tulosta pitäisi saada aikaiseksi, jos meinaisi saada jonkinlaista paperia allekirjoitettavaksi kauden päätteeksi...
Seuraavaksi vuorossa kisaa kotimaan kamaralla Lahdessa ja Porvoossa, jos se kauden voittotili aukeaisi siellä ??
Ja terveiset ADT:lle, siellä näköjään luetaan myös tätä blogia kun tiedetään tulla testaamaan niin sopivaan aikaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)