Baltic Soviet CycloCross Tour on nyt takana ja vuorossa on yhteenveto reissusta. Siis mikä onnistui ja mikä meni pieleen, lyhyesti voi kyllä todeta, että oikein mikään ei onnistunut ja pieleen meni omalta osaltani liian moni asia. Tuloksellisesti reissu oli myös todella köyhä, kun mitään ei oikein saanut aikaiseksi, siitä hieman lisää alla, kun kertaan hieman etappeja läpi.
1. Etappi: Tallinna-Viljandi. Pituutta reilu 180km, neutraalin kanssa yli 200km. Etapin loppupuolella karkasi maaliin mennyt hatka ja itse nukuin, kun olisi pitänyt olla hereillä. Loppukierrokset Viljandissa olivat aika jäätävän kovat, "seinämäki" kiivettiin neljästi, joka pirstaloi koko porukan. Maaliin kituen pääjoukossa, etappi oli missattu mahdollisuus. Melko rankka etappi kokonaisuudessaan.
2. Etappi: Viljandi-Otepää: Matkaa suunnilleen saman verran kuin ensimmäisenä päivänä. Ajaminen oli melko vauhdikasta ja porukka oli välillä jo palasina, mutta sitten kärkeen päästettiin pieni hatka ja ajaminen rauhoittui. Lopussa muutama mäkisempi kierros Otepäässä, kisa meni massakiriin ja taas pääjoukossa maaliin sijoilla ynnä muuta. Oli hieman nihkeää ajoa loppupuolella, kun oli ongelmia nesteiden ja ruuan imeytymisen kanssa.
3. Etappi: Smiltene-Riika: Lähes myrskytuuli, mutta kaikesta huolimatta etappi päätyi taas massakiriin. Rullaillen porukan perällä maaliin.
4. Etappi: Siauliai-Utena: Kokonaiskisan kannalta ratkaiseva etappi ja pieleenhän se meni. Tuuli oli koko päivän todella kova ja sivarissa tuli jäätyä aivan väärään porukkaan, joten se oli siinä. Etapin voittajan keskari vähän yli 50km/h, joten vauhti oli aika jäätävää koko päivän. Jalat tyhjenivät hyvin, kun reilu 180km ajettiin tuollaista kyytiä.
5. Etappi: Utena-Vilna: Viimeisenä päivänä ajettiin vain reilu 140km, etapin loppupuolella kaupunkikierroksia Vilnassa. Koitin lopussa vähän jeesata Mattia, että loppukiriin olisi päässyt hyvästä paikasta, mutta eipä sekään onnistunut. Maaliin taas pääporukassa sijalla, joka ei ole mainitsemisen arvoinen.
Eli kokonaisuutena Baltic Chain Tour meni kyllä enemmän tai vähemmän penkin alle. Oikeastaan yhtään onnistumista ei tullut omalle kohdalle, epäonnistumisia muodossa tai toisessa sitten aivan liikaa. Mitään ei koko kisassa saanut aikaiseksi ja tuloksellisesti kisa oli tasapaksua paskaa, jos näin kaunistelematta todetaan.
Kunnon puolesta mahdollisuuksia parempaan olisi ollut olemassa, mutta ne mahdollisuudet tuli itse mokattua ja kieltämättä olisi ollut hyvä olla saada pari pidempää kisaa alle ennen etappiajoa. Kun neljä ensimmäistä päivää olivat melko pitkiä ja pitkistä maantiekisoista oli aikaa aivan liikaa, niin antaa vähän turhan paljon tasoitusta muille, joilla on ollut melko paljon parempi kisaohjelma etappikisaa ajatellen. Mutta ei auta itku markkinoilla, otetaan tästä kerrasta, ongelmista ja epäonnistumisista opiksi ja seuraavalla kerralla ajetaan paremmin.
Ja vielä tähän loppuun todetaan, että kisakausi maantiellä vuonna 2012 on omalta osaltani hyvin todennäköisesti paketissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti