Kahden viikon pituinen Teneriffan ajoleiri on nyt takana ja ikä painaa taas yhtä vuotta enemmän jaloissa. Leiri oli onnistunut, ongelmilta vältyttiin, pientä nuhaa lukuunottamatta, tunteja kertyi hyvin, nousumetrejä uskomattoman paljon ja kilometrejä uskomattoman vähän :).
Mäkiä siis Teneriffalla riitti enemmänkin kuin omaksi tarpeeksi ja sana mäki sai samalla uuden merkityksen. Onneksi olin varautunut mäkiin 34-50/12-27 välityksillä, joilla mäet nousivat ilman turhaa vääntämistä. Leirin alussa ajaminen tuntui vähän oudolta johtuen pitkästä pyöräilytauosta, mutta jalat tottuivat nopeasti ajamiseen ja toisen viikon loppupuolella alkoi tuntua jo siltä, että pyörä alkaisi liikkua ihan mukavasti. Siksi hieman harmitti palata Suomeen lumihankien ja pakkasten keskelle.
Leiriltä palasin tiistai-iltana ja jo perjantai-aamuna matkasin kohti Pajulahtea sunnuntaihin asti kestävälle U23-maajoukkueen leirille. Leiri oli hiihtopainoitteinen ja ohessa oli muutama haastattelu kesän ja tulevaisuuden tavoitteita koskien sekä hieman infoa kisakalenterista. Näillä näkymin ohjelmassa olisi ainakin Scandinavian Race (1.2), Scandisloppet, Jurmala GP (1.2), Tallinna-Tarto (1.1) ja Tarto GP (1.1), sekä muutama muu kisa, joista osa on vielä hieman epävarmoja. Eli ihan hyvältä vaikuttaa, enää pitää saada paikka kisoihin ja jalka iskuun, jotta tulosta tulee. Myös ADT vieraili leirillä ja arpa osui allekirjoittaneen kohdalle, joten kolmas dopingtesti viimeisen 9kk aikana tuli suoritettua.
Tasan kahden viikon päästä pitäisi olla hieman etelämpänä kuin tätä tekstiä kirjoittaessani. Suuntana on Denia Espanjassa ja siellä viihdytään reilu kaksi viikkoa. Tällä kertaa ei tarvitse ajella yksin, kun mukaan lähtee Mikko ja Jani sekä UrhK:n supersärmiä sotilaita on paikalla leirin ajan. Ja jottei maaliskuun leireily jäisi niin lyhyeksi on luvassa myös TWD-Länkenin ajoleiri, sekin Deniassa 18.3-1.4. Tämä varmistaa tarpeelliset ajotunnit ja kilometrit, jotta pyörä kulkee heti alkukaudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti