Poikkeuksellisesti blogitekstin otsikkona ei ole kisa, vaikka tulihan tuolla Zuid Oost Drenthe Classic Exloossa kärvisteltyä neljä ja puoli tuntia. Tammikuun loppupuolen jälkeen on ollut melkein koko ajan enemmän tai vähemmän ongelmaa ja kyllähän sen huomaa, että ei se pyörä liiku oikein mihinkään. Vastatuuleen ollaan siis soudettu jo pidemmän aikaa.
Viimeisimpänä ropleemana ovat olleet hengitysvaivat, jotka ovat erilaatuisena vaivanneet melkein koko kisakauden. Aluksi olin varma, että syy on allergiassa, mutta hiljalleen alkaa vaikuttaa siltä, ettei homma selity vain allergialla, koska vaiva jatkuu lääkkeistä huolimatta. No jos tässä jossain vaiheessa selviäisi, että mikä miestä vaivaa ja saisi tropit siihen, niin voisi tilanne hieman helpottaa. Ulkomailla persaukisena kunnolliselle lääkärille pääseminen on muuten helpommin sanottu kuin tehty... Valitettava fakta kun on, että happea tarvitsee jotta pyörä liikkuu kunnolla. Toisaalta siihen tarvitsisi myös nykyistä parempaa kuntoa, ei kai siitä faktasta pääse enää yli eikä ympäri. Itseluottamuskin matelee jossain ruutanan seurana pohjamudissa tällä hetkellä, siitäkin voisi olla vähän hyötyä.
No mainitaan nyt muutamalla sanalla tuo kisakin. 208km kovatasoisessa seurassa mukulakivillä ja sivutuulella maustettuna oli tänään liikaa omille jaloille. Kun 100km kohdilla alettiin ajamaan kunnolla, niin silloin joutui toteamaan, että kärki karkaa. Sitten seuraavan tunnin aikana porukka räjähti aivan palasiksi. Valuin pääjoukosta kätevästi grupettoon, jossa oli myös joku muuan Nico Eeckhout, oli varmaan eksynyt pahemman kerran. Jossain reilun neljän tunnin jälkeen komissaari tuli huutamaan ikkunasta, että menkää pojat kotiin, kisa on ohi. Siihen se sitten jäi, ihme etteivät antaneet ajaa porukan maaliin, kun ei matkaa ollut enää hirveästi jäljellä. Lopputuloksena jo liiankin tuttu keskeytys, tiimistäkin selvisi vain yksi kuski maaliin.
Tiistaina pitäisi mennä kyntämään jotain 80km pituista korttelia, saa nähdä miten mies elpyy siihen mennessä. Toukokuun kisaohjelmasta ei ole mitään hajua, saa nähdä mitä pääsee ajamaan, odotukset ovat sen suhteen aika maltilliset. Omat tulokset kun kuitenkin ovat olleet tasoa surkea ja (ansaitut?) haukut tuli tämän päivän kisan jälkeen, niin tulevaisuus näyttää mitä eteen tupsahtaa...
Ei vaivuta vielä synkkyyteen vaikka mieli tekisin, kai se päivä paistaa joskus vielä risukasaankin ???
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti